Koti

Istuskelin eilen illalla takapihalla ja pidin käsissäni kirjoja mitkä lainasin kirjastolta. Kello oli iltaseitsemän ja aurinko paistoi vielä aivan ihanasti. Kuuntelin siinä samalla luonnon ääniä, erotin hyvin pääskyset ja kaukaa lentävät joutsenet. Kävi vieressäni lyhyellä vierailulla myös useita varpusia. Viime vuosina olen tajunnut miten tärkeitä tällaiset hetket ovatkaan. Hetket, jolloin ei ole kiire. Hetket, jolloin mukana ei ole puhelinta eikä kelloa. Hetket, jolloin aika ei ole kiusana. Kun miettii kulunutta vuotta, joudun myöntämään kuinka paljon kiirettä ja stressiä siihen on sisältynytkään. Milloin on kiire kouluun, milloin töihin. On vielä ehdittävä illan päätteeksi salille - pitikös sitä tehdä vielä kirjallisia töitä? Missä välissä sitä ehtii käydä edes suihkussa? Jatkuvaa kamppailua aikaa vastaan.
Hetket itselle ovat äärimmäisen tärkeitä. Henkilökohtaisesti saan parhaiten nollattua arjen kun lähden luontoon kameran kanssa. Myös musiikki on samanlainen, rentouttava tekijä.

Hurahdin taas täysin runoihin. Kävin lainaamassa kirjastolta A.W Yrjänän ja Tommy Tabermannin teoksia. Löysin kirppikseltä myös Tuula Levon kirjoittaman kirjan nimeltä kaksi nuoruutta. Tällä hetkellä luen ahkerasti James Deanin elämänkertaa mikä vaikuttaa ihan hurjan mielenkiintoiselta! (Pääsen myös pitkästä aikaa treenaamaan soittotaitojani, löysin aivan mahtavan nuottikirjan, palan halusta soittaa mm. Kings of Leonin kappaleita...)

Vietin sunnuntaina leffapäivää. Katsoin Trainspottingin, Deadmilen ja Numero 23:sen. Trainspotting oli niin hyvä, juuri sellainen mitä odotinkin. (Ja näkyipä paljon tuttuja maisemiakin, Edinburgh on rock!) Nuo kaksi muuta kyllä oli jotain niin kamalaa, taisinpa vuokrata ne vaan kannen perusteella...

Toissapäivänä innostuin taas kokkailemaan. (Näitä inspiraatioita on erittäin harvassa, joskus rakastan ruoanlaittoa, toisina päivinä taas elän vaan puurolla) Tein nokkoskeittoa mikä oli aivan hurjan hyvää. Laitoin joukkoon myös ruohosipulia (omalta kasvimaalta) ja koristeeksi persiljaa. Jälkkäriksi oli sitten rahkaa, kaurahiutaleita, mustikoita ja banaania sisältävä herkku. Nam!

Olen viettänyt aurinkoisia päiviä nyt täällä maalla ja käynyt paljon kuvailemassa luonnossa. Meidän kotipiha on kyllä ehkä maailman kaunein! Koivut ympäröi tietä punaisen omakotitalon luokse, pihlajat kukkivat ja valkoinen tuomi tuo ihania muistoja lapsuuden lämpimistä kesistä.