Loro Parque

Viime lauantaina päätettiin Tepan ja täällä lomailevan äitini kanssa lähteä käymään saaren pohjoisosassa sijaitsevassa isossa eläinpuistossa, Loro Parquessa. Matkasimme ensin bussilla Santa Cruziin ja sieltä kohti Puerto de la Cruzia. Oikein kauniilta ja vehreältä näytti kaupunki, olen aikaisemmin tuolla käynytkin muutamaan otteeseen. (Loro Parquessakin kuulemma olen käynyt mutta tuosta paikasta ei ole mitään muistikuvia koska olen ollut silloin vähän pienempi tyttö kuin nykyään, heh.)

Ensimmäisenä uiskenteli vastaan pieniä pinguja...







Puistossa oli paljon erilaisia palmuja, kasveja ja kukkia...

Mietinkin äidin kanssa että pitäisiköhän vaihtaa kotona olevat kukat kaktuksiin, ehkäpä en tappaisi niitä silloin niin usein. Minulla kun ei nuo kasvit ole kovasti menestyneet, heh.

Loro Parquessa oli aivan mahtavia näytöksiä melkeinpä jokaiselle tunnille. Käytiin yhdessä tsekkaamassa mm. delfiinejä, valaita, papukaijoja ja merileijonia. Tepa valittiin yleisön joukosta silittelemään noita isoja otuksia. Kylläpä likka taisi saada pusujakin - muchos besitos...

Pakko myöntää että nuo merileijonat ovat erittäin viisaita eläimiä! Näimme showssa vaikka minkälaisia temppuja pallojen ja renkaiden kanssa. Vauuu!

Allekirjoittanut ihailemassa kaloja...



...Tepakin ihmettelee kalojen määrää.

Merileijonashown jälkeen suunnattiin bongailemaan valaita. Niitä oli näytöksessä kolme kappaletta ja isoja vonkaleita olivatkin!

Seuraavaksi nähtiinkin millaisia temppuja delfiinit osaavat tehdä...

Loro Parquessa on myös ns. babystation jossa kasvatetaan ja hoidetaan esimerkiksi vastasyntyneitä papukaijoja ja erilaisia lintuja. Voi että minkälainen kuoro siellä lauloikaan ja odotteli innokkaasti ruokaa...

Yritettiin Tepan kanssa ottaa itsestämme kuvia mutta ei tuo kamera meinannut pysyä käsissä ei sitten millään!



Noihin kaloihin en haluaisi törmätä sukellusretkellä...



Flamencos de Loro Parque.



Tästä otuksesta tuli heti mieleen Leijonakuninkaan Timon, hehe.

Näihin merisiileihin muuten törmättiin viimeisimmällä sukellusretkelläkin, aika pelottavia palleroita...

Finding Nemo!

Ikävästä

Huomenna tulee täyteen seitsemän viikkoa tällä saarella. Aika on mennyt ihan mielettömän nopeasti, tuntuu että vastahan minä viime viikolla tänne tulin. Mutta on niitä hetkiä tullut myös paljon vastaan jolloin tuntuu että olisipas kiva olla kotona viettämässä iltaa tai nähdä rakkaimpia ystäviä.

Monesti hotellilla olevat ihmiset ja varsinkin asiakkaat kyselevät minulta miksi olen täällä, mitä opiskelen ja kuinka kauan aion täällä työskennellä. Vastauksen antaessani tulee aina ilahtuneita ilmeitä ja sen myötä myös paljon lisäkysymyksiä. Eikö sinulla ole ikävä ystäviä ja perhettä - entäpäs poikaystävää? Miten aika on mennyt ja meinasitko tulla takaisin töihin ulkomaille? Osa ihmisistä kommentoi kolmea kuukautta helpoiksi - eihän siinä ajassa voi tulla kaipuu kotiin. Osa ihmisistä taasen ihmettelee miten pystyn olemaan näin pitkään poissa esimerkiksi poikaystävän luota. Itse ajattelen niin, että ei ole mitään oikeaa ikävöintitapaa eikä myöskään tiettyä aikaa milloin on sallittua ikävöidä. Olen pärjännyt tällä saarella hyvin - olen hoitanut työt parhaimpani mukaan, olen saanut nauttia asiakkaiden iloisista ilmeistä ja kannustavista sanoista, ympärillä on paljon uusia ystäviä ja olen tyytyväinen elämääni. Mutta ei kaikki ole ruusuilla tanssimista - varsinkin iltaisin minulla on suuri ikävä poikaystävää ja sitä tunnetta kun rakas ihminen on vieressä. Ja kyllä minulla on ikävä myös meidän pientä kissaa joka oletettavasti tällä hetkellä nukkuu sängylläni ja näkee unia hiiristä.

Mutta päivä kerrallaan mennään kuten aina. Uskonkin että tulen ensi kuussa takaisin Suomeen monien uusien kokemuksien kera vaikka välillä onkin ollut ikävä.

On siis lähdettävä jotta voi tulla takaisin.

Teide

Teneriffalla sijaitsee saaren ja itseasiassa koko Espanjan korkein huippu, Teide. Tulivuori on 3718 metriä korkea ja se on edelleen toiminnassa. (Toivottavasti se ei kuitenkaan nyt päätä purkautua silloin kun me olemme täällä, heh...) Päätettiin tyttöjen kanssa lähteä valloittamaan kyseistä tulivuorta. Hissillä pääsee 3550 metriin ja jos haluaa kävellä viimeiset parisataa metriä ylös asti niin siihen täytyy hakea erityislupaa.

Pakko myöntää että minua pelotti tuo hissimatka aluksi ihan mielettömästi, taisin olla Tepassa kiinni koko matkan ajan...

Mutta matkahan menikin hyvin! Ei paniikkia vaikka korkealla oltiinkin. Eikä matka kestänyt edes kauaa, vain kahdeksan minuuttia.

Tepa ihastelee maisemia...

Allekirjoittanut sai viikkojen tauon jälkeen kosketuksen lumeen. Ja oli muuten hyvin outoa tallustella lumen päällä kun on tottunut tuohon aurinkoon ja siihen että mittari näyttää melkein +30C jokaisena päivänä.

Meillä ei kyllä ollut tarpeeksi vaatteita päällä koska ylhäällä tuuli ihan mielettömän paljon ja kylmästi. Onneksi kuitenkin huppari sattui lähtemään aamulla mukaan! Pitkät housut olisivat olleet kova sana, heh. Useasti tuolla korkeudella on pakkasta mutta nyt kuitenkin säästyttiin siltä.

Tepa tuulettaa!



Maisemat olivat mielettömän nätit...



Bongattiinhan me muutamia vaeltajiakin.

Alastulomatka meni täristen kylmyydestä. Hurrrr! Alhaalla olikin erittäin suuri helpotus päästä takaisin lämpimään. Mietin samalla että olenkohan todellakin kotoisin Suomesta, ei siellä tuntuneet -20C pakkaset missään (noh, ehkä nyt vähän mutta...) ja nyt sitten meinaan paleltua muutamaan plussa-asteeseen.

Teide koko komeudessaan.

Lähestyttäessä Los Cristianosia ja Playa de las Americasia matkalla näkyi paljon isoja mäntyjä ja erilaisia kasveja. Nuo täältä löytyvät kaktukset ovat meidän lemppareita, niiden hedelmät ovat nimittäin syötäviä. Tosin ollaan nyt opittu että hedelmiä ei missään nimessä kannata laittaa juoksuvyöhön. Piikit nimittäin tulevat siitä läpi ja niitäpäs ollaan sitten täällä pinsettien kanssa nypitty niin ihosta kuin vaatteistakin irti...

Carnaval de Tenerife

Toissa viikonloppuna Los Cristianoksessa ja Playa de las Americaksessa vietettiin karnevaaleja. Karnevaalikulkue lähti Cristianoksesta ja kiemurteli pitkin kylää sekä kaupunkia. Ihmiset olivat pukeutuneet vaikka minkälaisiin asusteisiin - oli kirkkaanvärisiä mekkoja, isoja hattuja, massiivisia kenkiä jne. Musiikki soi kovaa ja ihmiset tanssivat kaduilla. Mahtavat pirskeet!