Marraskuun lauluja

Talvipuutarha

Alkuviikolla kävin aamulla kiertelemässä satamassa, Väinölänniemellä ja Rönössä.

Kesällä istuskeltiin usein satamassa ottamassa aurinkoa ja katseltiin kuinka laivat tulivat ja menivät. Nyt on hiljaista ja tuntuu että satama on unessa, odottelee tulevia koitoksia.

Rönöstä löytyi rakkaudentunnustuksia...



Villasukat ja talvisaappaat pitävät jalat lämpiminä.



Pienen enkelin vierailu.

Kävin katsomassa myös pari näyttelyä hyvän ystäväni kanssa. Ensimmäinen näyttely oli Photogenic On The Rocks ja se oli Kuopion Muotoiluakatemian tiloissa. Näyttely koostui opiskelijoiden (Hämäläinen, Karjalainen ja Konttinen) valokuvista. Erittäin hyviä ja puhuttelevia otoksia, erityisesti pidin mustavalkokuvista jotka olivat ikuistettu metroasemalla Ruotsissa. (Olen ihan hulluna juna/metroasemiin...)

Kävelin eräs päivä Galleria 12 (sijaitsee Kauppakadulla) ohi ja huomasin mielenkiintoisen näyttelyn. Piipahdimme lopulta siis ystäväni kanssa myös täällä. Näyttelyssä on taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen maisteriopiskelijoiden tuotoksia. Valokuvat olivat puhuttelevia, osa erittäin ahdistavia, osa jollain tapaa hyvin... rauhallisia. Mielenkiintoisia kuvia, kannattaa käydä katsomassa näyttely jos vielä ehtii. Näyttely on muistaakseni vielä tämän päivän Gallerian tiloissa!

Näytän niin erilaiselta silmälasit päässä! Löysin aivan ihanan, mustan villakangastakin viime viikolla ja olenkin käyttänyt nyt sitä ahkerasti.

Myönnettäköön, minä aloitin jo joulukauden aikaisin tällä viikolla. Olohuoneen ikkunalaudalla on nyt jouluvalot. Harmi kun asunnossa ei saa polttaa oikeita kynttilöitä mutta tuo kynttelikkö toimii hyvänä korvikkeena...

Löysin kirpputorilta lisää savisia koriste-esineitä keittiöön. Ei puuttuisi enää montaa.

Eräs päivä kävimme ystäväni kanssa kiertelemässä läheisessä kaupungissa, Siilinjärvellä, kirppiksillä ja mukaan lähti ihana ruskea nahkatakki (tällaista olen etsiskellyt jo vuosia...) ja leivontakirja.

Joskus tuntuu että kellon viisarit menevät eteenpäin vähän liiankin nopeasti.

Mikä löytö! Nyt pysyvät avaimetkin tallessa. (En kyllä itsekään ihan täysin usko tuohon, olen niin hajamielinen että hukkaisin varmasti pääni ellei se olisi vartalossa kiinni... Voi kuinka monta itkua on itketty avainten takia!)

Ensimmäisen kerran mä olen elossa, hei ota minut kiinni ennen kuin yö katoaa

Aasian reissuun on enää hieman yli kuukausi aikaa. Jännää! Sain käsiini Thaimaata koskevan opuksen. Kyseessä on siis Mondon Thaimaa parhaimmillaan - kirja. Runsaasti kuvia, paljon tietoa ja mikä parasta, mielenkiintoisia matkakertomuksia. Erittäin mukava teos, olen jo useana iltana ennen nukkumaanmenoa selaillut varsinkin Koh Samuita ja Koh Phangania koskevia sivuja. Toinen hyvä kirja minkä löysin on Suomalaisen matkaoppaan Bangkok. Tähän pitää vielä paremmin tutustua mutta vinkit hyviin ravintoloihin ja aktiviteetteihin kyllä on myönteinen asia. Nyt muuten ollaan ihan hyvässä vaiheessa matkan suunnittelun suhteen, majoitukset Bangkokista ja Koh Phanganilta löytyy. Pitäisi vielä etsiä joku majapaikka Frankfurtista, sielläkin nimittäin ollaan yksi yö. Olisipa jo pian joulu!

Luen tällä hetkellä kahta romaania, ensimmäinen on Bo Carpelanin Kesän varjot. Olen lukenut siitä vasta reippaasti alle puolet mutta hyvältä vaikuttaa...



...erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nicolai Lilinin Siperian opetukset. Tämän aloitin eilen illalla ja sen parissa menikin useampi tunti. Kirja kertoo pojan kivisestä tiestä mieheksi raa'assa maailmassa.



Tällä hetkellä kuuntelen Jenni Vartiaisen uusinta levyä (aivan mahtava!) ja odottelen jo innolla ensi viikkoa. Koulu alkaa taas, luultavasti pääsen taas töihin, aion käydä tanssitunneilla ja loppuviikosta juhlitaankin äidin 50-vuotissynttäreitä. (En vaan keksi mitä ostaisin hänelle lahjaksi. Vaikeata! Toivoisin kuitenkin ihan eniten että äiti ja isä pääsisivät sille kauan odotetulle lomalle ja vähäksi aikaa pois arjen hulinasta.)

-6 C

Ihanan aurinkoinen lauantai-päivä, kuusi astetta pakkasta ja kevyt myötätuuli. Hanget kimaltelevat kuin timantit, nythän tarvitsee jo aurinkolaseja. Laitan monot jalkaan, sukset ja sauvat auton takapenkille. Ajelen pitkin talvista tietä, maalaismaisema on äärettömän kaunis. Ympärillä näkyy pieni järvi ja punainen puutalo, jonka savupiipusta nousee hiljalleen savua. Kylä on niin hiljainen - mutta se elää. Saavun hiihtoreitille ja suuntaan kohti metsäistä latua. Sukset luistavat ehkä vähän liiankin hyvin. Alamäet hiihdän todella varovaisesti, en halua odotella joulua jalka paketissa. Tunnin hiihtolenkin jälkeen on hyvä olo ja mieli. Kyllä talvessa on taikaa!

Talvi on tuloillaan

Heräsin eilisaamuna ihmeelliseen tunteeseen. Tuntui kuin joku olisi tuijottanut minua ihan läheltä. Avasin silmäni ja kappas, kissa katsoi minua silmiin ja möngersi sitten rauhallisesti viereeni. Olin viettämässä viikonloppua pitkästä aikaa vanhempien luona ja minulla on ollut ihan kauhea ikävä meidän kissaa! Onneksi olen nyt saanut paijailla ja halailla tuota kattia näiden viikkojen edestä.



Lauantai-iltana sytytin pihalle ulkoroihuja palamaan. Oikein ihanasti valaisivat, jotenkin minulle tuli jo ihan jouluinen fiilis kun katselin ikkunasta ulos pimeää iltaa...

Illalla vietettiin äidin kanssa elokuvailtaa. Blood diamond oli jälleen hyvä, olinkin kyllä nähnyt leffan jo aikaisemmin teatterissa. Stranger in you oli mielenkiintoinen mutta en tiedä miksi en vaan pidä Fosterista. Olen muutenkin katsonut leffoja paljon viime aikoina. Kävimme hyvän ystävän kanssa katsomassa Saw VII:n, ei kauhuelokuvia minulle vähään aikaan, kiitos! Leffan jälkeen pelotti niin paljon etten uskaltanut käyttää edes kerrostalon hissiä...

Kävin kirjastolla alkuviikosta. Käteen tarttui opus 1900- luvun taiteesta, Hedgesin kirja ja Dagssonin piirustuksia...

...ja pitkään etsimäni Sofi Oksasen kirja. Olen lukenut hänen teoksistaan vain ensimmäisen, Stalinin lehmät, joten on ollut mielenkiintoista lukea nyt ajatuksia vaaleanpunaisten kansien sisällä.

Käväisin myös mökillä. Siellä ollaan jo siinä vaiheessa että sisälle tuleva takka on seuraavana tehtävien listalla.

Järvellä alkoi satamaan yhtäkkiä suuren suuria lumihiutaleita. Oli pelottavan aavemainen tunnelma kun lähellä olevia saaria ei enää näkynyt missään...

Huomenna on viimeinen päivä harjoittelussa (miten ne kuusi viikkoa menivät näin nopeasti?) ja leivoin työkavereille puolukkamuffinsseja. Tottakai leipomuksia piti myös itse koemaistaa, hyviä tuli joten kyllä niitä kehtasi viedä töihin viemisiksi!

Ai niin, sain muuten viime viikolla mukavia uutisia - muutan ensi vuoden helmikuussa kolmeksi kuukaudeksi Espanjaan. Suoritan siellä harjoittelun joten teen töitä nuo kuukaudet. Odotan jo nyt innolla tulevaa kevättä!