Kun tänä aamuna katsoin ulos ikkunasta, näin tyypillisen syysaamun. Laitoin päälleni harmaan takin, kiedoin huivin kaulaani ja painoin neulomani pipon syvemmälle päähän. Kerrostalon piha oli täynnä keltaisia vaahteran ja koivun lehtiä. Jokaisena aamuna aurinko luo niihin tiettyä lämpöä - vaikka ilma tuntuukin viileältä ja syksyiseltä. Odottelen innolla syksyn lenkkeilyjä - tiedättehän, juuri niitä ulkoiluhetkiä kun sää on kirpakka, ympäröivä luonto väriloistossaan ja olo on jotenkin niin... odottavainen.
Enää viikon ajan työssä ahertamista, sitten voi taas vähäksi aikaa hengähtää. Välillä tuntuu, että jo pelkästään opiskelu on minulle hyvin vaativaa. Arvostan todellakin suuresti niitä ihmisiä joilla riittää voimia ja energiaa tehdä töitä kokopäiväisesti koulun ohella. Olen miettinyt myös paljon uuden harrastuksen aloittamista. Viime viikolla selailin kansalaisopiston kursseja - kirjoittamisen, ruoanlaiton ja maalauksen kurssit tuntuivat mielenkiintoisilta. Siitä tulikin mieleeni, täytyisi muistaa käydä ostamassa uudet akryylivärit...
iPodissa soi juuri nyt tämä kappale. Erityisesti American Beautyn soundtrack kolahtaa minuun aivan täydellisesti. Elokuvasta puhumattakaan.
Enää viikon ajan työssä ahertamista, sitten voi taas vähäksi aikaa hengähtää. Välillä tuntuu, että jo pelkästään opiskelu on minulle hyvin vaativaa. Arvostan todellakin suuresti niitä ihmisiä joilla riittää voimia ja energiaa tehdä töitä kokopäiväisesti koulun ohella. Olen miettinyt myös paljon uuden harrastuksen aloittamista. Viime viikolla selailin kansalaisopiston kursseja - kirjoittamisen, ruoanlaiton ja maalauksen kurssit tuntuivat mielenkiintoisilta. Siitä tulikin mieleeni, täytyisi muistaa käydä ostamassa uudet akryylivärit...
iPodissa soi juuri nyt tämä kappale. Erityisesti American Beautyn soundtrack kolahtaa minuun aivan täydellisesti. Elokuvasta puhumattakaan.